Virtuaalihevonen Karkurannan garrick
LEMPINIMI Karri
ROTU & SUKUPUOLI gotlannin russ, ori
SYNTYMÄAIKA 12.11.2014, 3-vuotias 12.12.2014 (FI)
SÄKÄKORKEUS 126cm
PAINOTUSLAJI yleispainotus, helppo B & 70cm
REKISTERINUMERO VH-14-028-0407
OMISTAJA Vilma Mäkinen (VRL-13562)
KASVATTAJA Karkurannan Ponitalli
|
|
Luonnekuvaus
Ilmeikäs, katseen kestävä ori, jolla on näyttävät ja tahdikkaat liikkeet. Karria ei ole kovinkaan vaikea kuvailla, se vain on hieno poni monilla ominaisuuksilla - ja omituisuuksilla - varustettuna. Lasten lemmikkiä tästä ei koskaan tule hieman arvaamattoman käytöksensä vuoksi, mutta osaavissa käsissä Karri on monipuolinen käyttöponi, jolla sukunsa puolesta on tulevaisuutta myös jalostuksessa kunhan luonne yhdistetään rauhalliseen ja tasaiseen tammaan.
Hoidettava käytävällä vaaratilanteiden välttämiseksi. Vaikka Karri ei ole pohjimmiltaan ilkeä, sen käytös saattaa aiheuttaa ikäviä tapaturmia liikkuvuutensa puolesta. Oriilla on inhottava tapa kuopia etusillaan eikä ole myöskään mahdotonta että Karri nappaa hampailla kiinni.
Hoidettava käytävällä vaaratilanteiden välttämiseksi. Vaikka Karri ei ole pohjimmiltaan ilkeä, sen käytös saattaa aiheuttaa ikäviä tapaturmia liikkuvuutensa puolesta. Oriilla on inhottava tapa kuopia etusillaan eikä ole myöskään mahdotonta että Karri nappaa hampailla kiinni.
Sukutaulu
ie. Karkurannan Enni
YLA2, Klass-I, 124cm, ruunikko |
iii. Lyffson TUFF
VIR MVA ch, YLA2, ERJ-III, ERL-III, KRL-III, 128c, vrt iie. Tinnetten TIH 125cm, kulomusta iei. Micah B VIR MVA ch, KTK-II, YLA1, Klass-I, SUPERIOR, 125cm, rn iee. Falinen Eleonora YLA3, 124cm, ruunikko |
ee. Dollarin Vääryys
122cm, ruunikko |
eii. Moonfight Gea
127cm, tummanpunarautias eie. Morningstar Belinda YLA2, 123cm, ruunikko eei. Dollarin Tunteeton champion, 122cm, ruunikko eee. Dollarin Incantation KTK-II, YLA1, KRJ-I, VVJ-I, KERJ-2, 125cm, rt |
Kilpailukalenteri
Päiväkirja & valmennukset
25.01.2015 Estevalmennus (Emmu)
Tänään valmennettavikseni päätyivät Vilma ja Karri. En ollut tavannut ratsukkoa aiemmin, joten odotin mielenkiinnolla, mitä olisi vastassa mennessäni maneesiin kokoamaan esteitä. Vaihdoimmekin aluksi ratsastajan kanssa tietoja ratsukon historiasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tämän perusteella päädyin pitämään heille perustyöskentelyä korostavan estevalmennuksen. Puutuin jo alkuverryttelyissä ratsukon touhuihin ja pyysin Vilmaa ratsastamaan poniorin kunnolla kuulolle ja napakasti avuille. Karrista minulle tuli hieman vekkuli vaikutelma sen kiemurrellessa ratsastajansa apuja karkuun, joten Vilma sai olla tehtäviensä tasalla heti alusta lähtien.
Varsinaisen työskentelyn aloitimme yksinkertaisilla puomitehtävillä, joihin liitin paljon siirtymisiä ja erilaisia teitä. Tavoitteena oli hyvässä tasapainossa tyytyväisenä kulkeva poni, joka kuuntelisi ratsastajansa apuja tarkkaavaisena ja jonka kanssa olisi helppo lähteä hyppäämään. Puomeilla ratsastettava tiukka viuhkan muotoinen kuvio oli ratsukolle hieman haasteellinen, sillä Karri karkasi Vilman ulkoapuja vasten pois tiukalta voltilta ja puri kuolaimeen kiinni kerta toisensa jälkeen. Kehotin ratsastajaa ottamaan raipan ulkokäteen kaulaa vasten, sekä hieman napakamman otteen vielä ulko-ohjasta hellittäen sisäohjasta. Ongelma korjaantuikin tällä ja tehtävä alkoi luistamaan kerta kerralta paremmin. Ensimmäiset laukkatehtävät olivat hieman haasteellisia samoin, sillä Karri lähti pomppimaan kumipallon lailla, mutta ratsastajan saatua sen haltuun poniori tyytyi osaansa ja työskenteli mukavasti ratsastajansa kanssa.
Ratsukon kävellessä välikäyntejä kokosin heille hyvin yksinkertaisen esteradan. Rata alkoi simppelillä suhteutetulla linjalla, johon väliin tuli viisi laukka-askelta. Tämän jälkeen ratsastettiin lävistäjällä oleva okseri, jonka alle olin laittanut vesimaton. Lävistäjällä olevalta hypyltä tultiin suhteutetun linjan ensimmäinen hyppy, jonka jälkeen edessä oli vielä pääty-ympyrällä pieni ristikko. Ensimmäisellä suorituskerralla Karri pääsi hieman venkuilemaan ja suhteutetun linjan välissä puri kuolaimeen kiinni sännäten hirveää vauhtia esteestä ohi. Ongelma löytyi selästä jälleen: Vilma oli tyytynyt vain matkustelemaan, joten tämän korjaaminen oli helppoa. Rata sujuikin hyvin ratsastajan muistettua ratsastaa, eikä ratsukolla ollut mitään ongelmia radan suorittamisen kanssa. Karri hyppäsi hyvällä tyylillä ja eteni sopivan reipasta vauhtia. Radan hyppäämisen jälkeen työstimme vielä suhteutettua linjaa vaihtelevilla askelmäärillä, minkä jälkeen päästin ratsukon loppuverryttelyiden pariin ja toivotin heille hyvät jatkot.
Tänään valmennettavikseni päätyivät Vilma ja Karri. En ollut tavannut ratsukkoa aiemmin, joten odotin mielenkiinnolla, mitä olisi vastassa mennessäni maneesiin kokoamaan esteitä. Vaihdoimmekin aluksi ratsastajan kanssa tietoja ratsukon historiasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Tämän perusteella päädyin pitämään heille perustyöskentelyä korostavan estevalmennuksen. Puutuin jo alkuverryttelyissä ratsukon touhuihin ja pyysin Vilmaa ratsastamaan poniorin kunnolla kuulolle ja napakasti avuille. Karrista minulle tuli hieman vekkuli vaikutelma sen kiemurrellessa ratsastajansa apuja karkuun, joten Vilma sai olla tehtäviensä tasalla heti alusta lähtien.
Varsinaisen työskentelyn aloitimme yksinkertaisilla puomitehtävillä, joihin liitin paljon siirtymisiä ja erilaisia teitä. Tavoitteena oli hyvässä tasapainossa tyytyväisenä kulkeva poni, joka kuuntelisi ratsastajansa apuja tarkkaavaisena ja jonka kanssa olisi helppo lähteä hyppäämään. Puomeilla ratsastettava tiukka viuhkan muotoinen kuvio oli ratsukolle hieman haasteellinen, sillä Karri karkasi Vilman ulkoapuja vasten pois tiukalta voltilta ja puri kuolaimeen kiinni kerta toisensa jälkeen. Kehotin ratsastajaa ottamaan raipan ulkokäteen kaulaa vasten, sekä hieman napakamman otteen vielä ulko-ohjasta hellittäen sisäohjasta. Ongelma korjaantuikin tällä ja tehtävä alkoi luistamaan kerta kerralta paremmin. Ensimmäiset laukkatehtävät olivat hieman haasteellisia samoin, sillä Karri lähti pomppimaan kumipallon lailla, mutta ratsastajan saatua sen haltuun poniori tyytyi osaansa ja työskenteli mukavasti ratsastajansa kanssa.
Ratsukon kävellessä välikäyntejä kokosin heille hyvin yksinkertaisen esteradan. Rata alkoi simppelillä suhteutetulla linjalla, johon väliin tuli viisi laukka-askelta. Tämän jälkeen ratsastettiin lävistäjällä oleva okseri, jonka alle olin laittanut vesimaton. Lävistäjällä olevalta hypyltä tultiin suhteutetun linjan ensimmäinen hyppy, jonka jälkeen edessä oli vielä pääty-ympyrällä pieni ristikko. Ensimmäisellä suorituskerralla Karri pääsi hieman venkuilemaan ja suhteutetun linjan välissä puri kuolaimeen kiinni sännäten hirveää vauhtia esteestä ohi. Ongelma löytyi selästä jälleen: Vilma oli tyytynyt vain matkustelemaan, joten tämän korjaaminen oli helppoa. Rata sujuikin hyvin ratsastajan muistettua ratsastaa, eikä ratsukolla ollut mitään ongelmia radan suorittamisen kanssa. Karri hyppäsi hyvällä tyylillä ja eteni sopivan reipasta vauhtia. Radan hyppäämisen jälkeen työstimme vielä suhteutettua linjaa vaihtelevilla askelmäärillä, minkä jälkeen päästin ratsukon loppuverryttelyiden pariin ja toivotin heille hyvät jatkot.